Iltaa,
päätin jatkaa kirjoittelua - ainakin tämän yhden postauksen verran. Oon just sellaisessa tilanteessa, etten voi olla mistään varma mikä liittyy mun omaan toimintaan. Oon laiska, masentunut, kyllästynyt, ikävystynyt yms. Makoilen vaan koneella ja odotan tuntien kulumista. Menee paremmin kuin viime postauksen aikoihin. Se oli tuhoa ja tuskaa ja tulehdusta. Nyt yksinäisyys on kroonistunut, mut musta on jostain syystä tullut sosiaalisempi. Kukaan ei tule luokseni, mutta kun menen jonnekin, olen siellä suhteellisen aktiivinen, joskus jopa innostunut.
Innoistuin kirjottamaan Ipomeaen kommentin takia. Siitäkin on jo melkein vuosi, mutta nyt minä vasta sen luin. Ipomeoe(mites se nyt kirjotettiinkaan) tricolor on eräs päivänsini-lajike, jonka siemeniä syömällä saa hassuja olotiloja. Se jäi jotenkin päihdevuosiltani mieleen. Siis ihan pilveä ja noita psykedeelejä kokeilin. Ei oo paljon muistikuvia noilta ajoilta. Tai siis, en mä yleensäkään mitään mistään muista, mut tuolta ajalta vois muistaa jotain enemmänki. Ja sit aika ennen huumeilua. Sekin on ihan mustana. Tiettyjä pieniä välähdyksiä. No tää ipmoeae muistutti jostain.. menneisyydestä. Ja tästä blogista. Montaa monessa, nyt kirjottelen tätä. Eikä tää niin vaikeaa ole. Huomaan et oon kasvanut tai jotain, en stressaa ollenkaan niin paljon et kuka tätä mahdollisesti lukee. Ehkä joku lukasee kerran tämän ja tykkää. Se kin voi tapahtua vasta vuoden päästä. Ei mistään koskaan mitään tiedä... Parempi olla kelailematta liikoja.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti