23.4.2007

Muusikko

kuinka kurjalta näytän itkiessäni
mutta sitä sinä et näe koskaan
itku, se on allerginen sinulle

kuinka paljon minun silmissäni palaa viha
niinkin käy joskus
mutta vain silloin, kun oveni ovat suljetut

katkeruus, sitä ei saa sanoa
seuraa aina katumus, kun sellaista harrastaa
se on varma häviö

pari vitsiä pelastaa hetken
voi, kuinka voisin aina olla hauska
hänkin nauroi sille, minulla on toivoa

mutta hänen lähelleen en pääse
en ole ketään, kaikki kokematta
olen vielä kohdussa

siispä jään vain urilleni
pyörimään ympyrää, taputtamaan rytmiä
minä olen muusikko

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti