Lomat on lomittu ja arki kutsuu. Blogia ehti melkein tulla jo ikävä. Hmmm, olihan mulla toisaalta tietokone ahkerassa käytössä Tampereellakin.. En vaan jaksanut kirjottaa mitään. Hmmm, toisaalta kirjoitin paljon juttuja päiväkirjamaisesti notepadilla. Mietin kaikenlaista monenmoisissa olosuhteissa. Siis mieli oli erilaisissa tiloissa ja niitä tarkastelin, milloin mistäkin näkökulmasta. Elämä Tampereen kämpässä on hallittua kaaosta. Tiskejä, likaa, ruoantähteitä, sotkua. Väliinpitämättömyyttä ja rappiota joka kulmassa. Loistavaa vaihtelua tähän tiukkapiposuuteen. Olen kovin rentoutunut. Ja todella väsynyt. Nukuin viime yönä viisi tuntia ja nekin huonosti.
Exän kanssa menee taas mukavammin. Se oli hommannut kaksion sen uuden äijänsä kanssa. Kävin siellä katsomassa ja mulle tuli hassu olo. Itkin ja masentelin ja tyttö yritti parhaansa mukaan lohduttaa. Mä en itke kovin usein, joten tapahtunut oli hyvin tervetullut kaikinpuolin. En kuitenkaan niin rikki ollut miltä näytin. Oon kyllä rikki, mutta sillä hetkellä kun saan itkettyä, ongelmat ovat jo hyvässä mallissa. Pahinta on kaiken kovettava kylmyys. Nyt exä on täällä visiitillä ja näen sen tänään. Kaipa kaikki menee ihan jees.
Kämppiksen kanssa sujui kanssa hyvin. Juttu kulki ja tehtiinkin kaikkea poikkeuksellisen monipuolisesti. Me yleensä vaan jumitetaan, jutellaan jotain ja pelataan yhtä peliä kahestaan tietokoneella. Jep, that's happiness :o. Nyt katseltiin dokkareita, pelattiin muitakin pelejä ja käytiin ulkosalla. Jutteluaiheetkin vaihtelivat mukavasti. Jeps, mutta ketä tämmönen kiinnostaa? "Mua", huutaa laiha nuori mies takarivistä. Jassoo, niin itsellenihän mä tätä teen.
Muttajoo, oli kiva reissu kaikinpuolin. Ja polttelinhan mä siellä pilveä. Ei siellä muuta aktiviteettia oikein ole. Tai onhan siellä. Aina joku mielikuvituksellinen eläin keksisi jotain oivaltavaa ja hauskaa. Mut, toi porukka tuolla ei ole sellaisiin ihmisiin lukeutuvaa. Enkä mäkään, ikävä kyllä. Mä tykkään olla olosuhteiden orja ja nyt olosuhteet olivat hyvin kannabispainotteiset. Ja mikäs siinä. Polttelin neljä päivää ja huhheijjaa, kun oli jännät kelailut. Mielenkiintoisinta oli mielen rauhottuminen, jota tapahtui tapahtui päivä päivältä enemmän. Sain pilvestä koko ajan enemmän irti, koska pelkäsin ajatuksiani koko ajan vähemmän. Torstaina savujen jälkeen mä lähinnä murehdin ja stressasin pari tuntia. Huomasin omaa ja muiden itsekkyyttä, levottomuutta ja virheitä kaikessa. Se oli raskasta, mutta mä taistelin päättäväisenä. En jaksanut masentua ja antaa stressin voittaa. Yritin suhtautua jokaiseen pahaan ajatukseen nöyryydellä: "ahaa, no entäs sitten.. ahaa, no entäs sitten.."
Polttelin juuri sopivan ajan, eikä tänään tehnyt enää mieli polttelua eikä huonoa ruokavaliota. Nyt haluan uudistua ja ottaa vastaan uuden ajanjakson, johon syventyä. Ei vähään aikaan "kaikki mulle nyt" - filosofiaa, vaan jotain rauhallisempaa. Siitä ja kaikesta muustakin vähän myöhemmin lisää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti