En osaa olla yksin

Mulla on levoton olo, jotenkin tyhjä. Varsin tuttu itse asiassa. Vaimo on illan poissa. Nyt saisi tehdä kaikkea ihan rauhassa. Aloitekyvyttömyys. Mitään ei jaksaisi aloittaa. Kaikkeen tarvitsee energiaa. Kaikki panostaminen ahdistaa. "Eikä siitä mitään kuitenkaan tulisi." Pyörin huoneiden väliä, kävely on ihan kivaa, mutta ei se riitä. Ei sitä voi koko iltaa vain kävellä ympäri huoneita. Selkä on jumissa. Sitä jaksan välillä vähän venytellä. Tehokkaampi treenaus olisi liian suuri operaatio. Tietoisuuteni on hypännyt lapsen kenkiin. Olen nyt jossain, josta olisi mahdollista löytää jotain uutta. Tekee mieli olla pessimistinen ja toivoton. En osaa olla yksin.